Tällä viikolla järjestetään varsinainen käyttöönottokoulutus kaksipäiväisenä. Koulutukseen osallistuvat yksikkökohtaiset collectionHQ -käyttäjät mahdollisuuksiensa mukaan. David tulee tällä kertaa vetämään koulutuksen itsekseen. Toivomaansa talven ihmemaata hän ei valitettavasti täältä näillä näkymin löydä, mutta paikalliseen kulttuuritarjontaan hän kyllä pääsee tutustumaan lätkämatsin muodossa.
Tietokantaan toivomamme muutokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta tarkoitus olisi saada päivitetty tietokanta testattavaksi vielä ennen torstain koulutuspäivää. Haastetta Ollielle on aiheuttanut muun muassa erikoinen varastologiikkamme sekä tietyt tekijäkirjaukset luettelointitietueissa. Kaipaamme myös kielirajausta valikkoihin. Yhteinen sävel ja ymmärrys on kuitenkin koko ajan ollut ja kaikkeen on tähän mennessä löytynyt
ratkaisu.
Oma ymmärrykseni ohjelmasta on kasvanut päivä päivältä. Ohjelman logiikka on selkeä ja navigointi helppoa. Eri toimintojen keskinäisten suhteiden ymmärtäminen ja toimenpiteiden suoritusjärjestys ovat vielä tässä vaiheessa osin epäselviä, myös kellutustoiminnot siirtolistauksineen vaativat parempaa perehtymistä. Henkilökunnan toimesta tapahtuva aineiston "aktiivinen kelluttaminen" mietityttää muutenkin: kelluttamisen tulisi perustua pyytävän kirjaston tarpeeseen ja aloitteeseen ("pull") eikä aineiston "työntämiseen" muualle ("push"), kuten se valitettavan usein tällä hetkellä on. Toisaalta kelluvaa aineistoa tuntuu olevan joka yksikössä yli omien tarpeiden eikä aktiiviseen aineiston pyytämiseen ole tällä hetkellä juurikaan mahdollisuuksia. Palaamme taas siihen tosiasiaan, että kokoelmamme on saatava huomattavasti nykyistä parempaan kuosiin ennen kuin voimme hyödyntää aineiston aktiivista kelluttamista tehokkaasti.
Ohjausryhmän kanssa päätimme yhteisistä koko kokoelmaamme koskevista oletusarvoista collectionHQ:ssa. Ajan myötä voidaan alkaa miettimään yksikkö- ja kokoelmakohtaisia arvoja, mutta käytännön syistä aloitamme yhteisillä. Emme voineet kaikilta osin hyväksyä cHQ:n oletusarvoja, jotka olivat turhan tiukkoja nykyisen kokoelmamme kannalta. Seuraavassa pari esimerkkiä oletusarvoistamme:
"Kuollut nide" on nide, jota ei ole lainattu vuoteen. Tällaista nidettä ei ehkä kannata pitää hyllyssä tässä yksikössä, mutta lainadatan perusteella se saattaisi mahdollisesti kiertää muualla paremmin. Kuollutta nidettä ei siis suinkaan kannata automaattisesti poistaa, vaan kelluttaminen on aina ensisijainen vaihtoehto. Toki tilanne on toinen, jos nimekkeen niteistä suurin osa on kuolleita.
"Nuhjuista nidettä" on lainattu yli 60 kertaa ja sen kunto olisi syytä tarkastaa. Visuaalisen havainnoinnin perusteella niteelle voidaan antaa lisäaikaa kierrossa (esim. 10 lainakertaa lisää ennen kuin nide pomppaa uudelleen tarkastettavien listalle) tai tehdään poistopäätös, jolloin korvauskappaletta etsitään ensisijaisesti omasta kokoelmasta.
"Kuolleista kuolleimman" aineiston muodostavat niteet, jotka eivät ole olleet lainassa neljään vuoteen (käytännössä tämä tarkoittaa meillä reilua kahta vuotta kirjastojärjestelmän vaihdoksen takia - tätä aiempaa lainakiertodataa ei ole saatavilla). Tässä kohdin on syytä harkita tarkkaan, onko mielekästä pitää tällaisia niteitä hyllyssä. Puoltavia perusteita varmasti löytyy, eikä etenkään varastoaineiston arvoa voida mitata ensisijaisesti lainadatan perusteella. Joka tapauksessa kirjastomme kokoelmapoliittiset linjaukset varastointiohjeineen tulevat collectionHQ:n käyttöönoton myötä varmasti jälleen tarkastelun alle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti