Pyörät ovat nytkähtäneet kunnolla liikkeelle: Davidin vetämä käyttöönottokoulutus on onnellisesti takanapäin ja aamukahveja collectionHQ:n seurassa on nautittu kahteen otteeseen viime viikon aikana. Tammikuisiin koulutuksiin on ilmoittauduttu takavuosien Hullujen päivien avaukseen verrattavissa olevalla kiihkolla: näyttää vahvasti siltä, että suunnitellut kolme koulutusta eivät riitä alkuunkaan ja neljäs kerta on välttämätön. Koulutukset ovat samansisältöisiä, Davidin käyttöönottokoulutusta syventäviä, ja ne on suunnattu ensisijaisesti yksikköjen cHQ-käyttäjille. Jäljelle jääneet paikat täyttyivät kuitenkin nopeasti muista kiinnostuneista ja varasijoillekin on tunkua, joten mikäpäs siinä, kiva että kiinnostaa!
Davidin koulutuksiin osallistuneet ovat testailleet ohjelmaa omasta näkökulmastaan kiitettävästi. Juuri näin tämän pitääkin mennä, sillä en mitenkään ennätä testaamaan itsekseni kaikkia kokoelmia eri yksikköjen kannalta. Esiin on noussut muutama kummallisuus, joista olemme raportoineet Ollielle cHQ:n tekniseen tukeen. Aiempiin kehitysehdotuksiimme on vastattu positiivisesti ja muutoksia on tehty toiveidemme mukaisesti, mutta kaikki ei tietenkään mene kerrasta täysin kohdalleen. Esimerkiksi kielivalikko on nyt lisätty, mutta pyytämäämme oletuskieltä (suomi) ei ole asetettu, joten joudumme skrollaamaan pudotusvalikossa aika pitkälle alas suomen kielen löytääksemme.
Ylläpidon puolella voin tehdä aika paljon muutoksia itse eli kaikesta ei tarvitse ottaa yhteyttä tukeen. Esimerkiksi eri tavoitearvot ("target") ja valikoista löytyvien väärin käännettyjen kielien muuttaminen (italialainen > italia) onnistuu itsenäisesti. Pitää kuitenkin muistaa, että muutokset päivittyvät vasta seuraavan kuukausipäivityksen yhteydessä ellen muista lähettää ohjelman kautta ylimääräistä päivityspyyntöä ("report regeneration").
Seuraavat viikot kuluvat pitkälti koulutusten suunnittelemisen parissa. Kovin paljon en ehdi paneutumaan parametreihin, vaan fokukseni on enemmän ohjelman käytettävyydessä ja eri toimenpiteiden aikataulutuksen ja keskinäisten suhteiden miettimisessä. Onneksi neljännestä kerroksesta löytyvät Lea ja Jarmo, jotka muiden kiireellisten työtehtäviensä lomassa ovat ennättäneet kiitettävästi uppoutua cHQ:n parametreihin ja ymmärtävät kirjastojärjestelmämme ja cHQ:n välisen suhteen paremmin kuin kukaan muu. Ilman heitä olisin kovin pulassa.
Toki myös David on tukena aina tarvittaessa joko sähköpostitse tai Skypen välityksellä. Hän onkin jo ehdottanut ensimmäisiä toimenpiteitä:
1. Luo aikataulu (kaikille yhteinen)
2. Aloita kokoelman siivoamisurakka
3. Käynnistä aineiston kellutus niin pian kuin se on mahdollista aloittamalla kaunokirjallisuuden nuhjuisista niteistä (fyysisesti huonokuntoinen nide poistoon, muualta parempikuntoinen tilalle)
Davidin mukaan Jyväskylän kokoelmassa on paljon kuolleita niteitä (ei lainassa vuoteen), mutta myös paljon nuhjuisia niteitä (vähintään 60 lainaa). Ensimmäinen ei toki ole hyvä asia, mutta jälkimmäinen kertoo hänen mukaansa kovasta kysynnästä, mikä on hyvä merkki. Kaikkein heikoin tilanne on sellaisella kirjastolla, jonka kokoelmassa on paljon kuolleita ja vähän nuhjuisia niteitä eli kysyntä on todella heikkoa - tällaiseen kirjastoon cHQ:ssa törmätessään David epäilee, ovatko kirjaston ovet ylipäänsä avoinna asiakkaille.
maanantai 21. joulukuuta 2015
tiistai 8. joulukuuta 2015
Päivä 39
Tällä viikolla järjestetään varsinainen käyttöönottokoulutus kaksipäiväisenä. Koulutukseen osallistuvat yksikkökohtaiset collectionHQ -käyttäjät mahdollisuuksiensa mukaan. David tulee tällä kertaa vetämään koulutuksen itsekseen. Toivomaansa talven ihmemaata hän ei valitettavasti täältä näillä näkymin löydä, mutta paikalliseen kulttuuritarjontaan hän kyllä pääsee tutustumaan lätkämatsin muodossa.
Tietokantaan toivomamme muutokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta tarkoitus olisi saada päivitetty tietokanta testattavaksi vielä ennen torstain koulutuspäivää. Haastetta Ollielle on aiheuttanut muun muassa erikoinen varastologiikkamme sekä tietyt tekijäkirjaukset luettelointitietueissa. Kaipaamme myös kielirajausta valikkoihin. Yhteinen sävel ja ymmärrys on kuitenkin koko ajan ollut ja kaikkeen on tähän mennessä löytynyt
ratkaisu.
Oma ymmärrykseni ohjelmasta on kasvanut päivä päivältä. Ohjelman logiikka on selkeä ja navigointi helppoa. Eri toimintojen keskinäisten suhteiden ymmärtäminen ja toimenpiteiden suoritusjärjestys ovat vielä tässä vaiheessa osin epäselviä, myös kellutustoiminnot siirtolistauksineen vaativat parempaa perehtymistä. Henkilökunnan toimesta tapahtuva aineiston "aktiivinen kelluttaminen" mietityttää muutenkin: kelluttamisen tulisi perustua pyytävän kirjaston tarpeeseen ja aloitteeseen ("pull") eikä aineiston "työntämiseen" muualle ("push"), kuten se valitettavan usein tällä hetkellä on. Toisaalta kelluvaa aineistoa tuntuu olevan joka yksikössä yli omien tarpeiden eikä aktiiviseen aineiston pyytämiseen ole tällä hetkellä juurikaan mahdollisuuksia. Palaamme taas siihen tosiasiaan, että kokoelmamme on saatava huomattavasti nykyistä parempaan kuosiin ennen kuin voimme hyödyntää aineiston aktiivista kelluttamista tehokkaasti.
Ohjausryhmän kanssa päätimme yhteisistä koko kokoelmaamme koskevista oletusarvoista collectionHQ:ssa. Ajan myötä voidaan alkaa miettimään yksikkö- ja kokoelmakohtaisia arvoja, mutta käytännön syistä aloitamme yhteisillä. Emme voineet kaikilta osin hyväksyä cHQ:n oletusarvoja, jotka olivat turhan tiukkoja nykyisen kokoelmamme kannalta. Seuraavassa pari esimerkkiä oletusarvoistamme:
"Kuollut nide" on nide, jota ei ole lainattu vuoteen. Tällaista nidettä ei ehkä kannata pitää hyllyssä tässä yksikössä, mutta lainadatan perusteella se saattaisi mahdollisesti kiertää muualla paremmin. Kuollutta nidettä ei siis suinkaan kannata automaattisesti poistaa, vaan kelluttaminen on aina ensisijainen vaihtoehto. Toki tilanne on toinen, jos nimekkeen niteistä suurin osa on kuolleita.
"Nuhjuista nidettä" on lainattu yli 60 kertaa ja sen kunto olisi syytä tarkastaa. Visuaalisen havainnoinnin perusteella niteelle voidaan antaa lisäaikaa kierrossa (esim. 10 lainakertaa lisää ennen kuin nide pomppaa uudelleen tarkastettavien listalle) tai tehdään poistopäätös, jolloin korvauskappaletta etsitään ensisijaisesti omasta kokoelmasta.
"Kuolleista kuolleimman" aineiston muodostavat niteet, jotka eivät ole olleet lainassa neljään vuoteen (käytännössä tämä tarkoittaa meillä reilua kahta vuotta kirjastojärjestelmän vaihdoksen takia - tätä aiempaa lainakiertodataa ei ole saatavilla). Tässä kohdin on syytä harkita tarkkaan, onko mielekästä pitää tällaisia niteitä hyllyssä. Puoltavia perusteita varmasti löytyy, eikä etenkään varastoaineiston arvoa voida mitata ensisijaisesti lainadatan perusteella. Joka tapauksessa kirjastomme kokoelmapoliittiset linjaukset varastointiohjeineen tulevat collectionHQ:n käyttöönoton myötä varmasti jälleen tarkastelun alle.
Tietokantaan toivomamme muutokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta tarkoitus olisi saada päivitetty tietokanta testattavaksi vielä ennen torstain koulutuspäivää. Haastetta Ollielle on aiheuttanut muun muassa erikoinen varastologiikkamme sekä tietyt tekijäkirjaukset luettelointitietueissa. Kaipaamme myös kielirajausta valikkoihin. Yhteinen sävel ja ymmärrys on kuitenkin koko ajan ollut ja kaikkeen on tähän mennessä löytynyt
ratkaisu.
Oma ymmärrykseni ohjelmasta on kasvanut päivä päivältä. Ohjelman logiikka on selkeä ja navigointi helppoa. Eri toimintojen keskinäisten suhteiden ymmärtäminen ja toimenpiteiden suoritusjärjestys ovat vielä tässä vaiheessa osin epäselviä, myös kellutustoiminnot siirtolistauksineen vaativat parempaa perehtymistä. Henkilökunnan toimesta tapahtuva aineiston "aktiivinen kelluttaminen" mietityttää muutenkin: kelluttamisen tulisi perustua pyytävän kirjaston tarpeeseen ja aloitteeseen ("pull") eikä aineiston "työntämiseen" muualle ("push"), kuten se valitettavan usein tällä hetkellä on. Toisaalta kelluvaa aineistoa tuntuu olevan joka yksikössä yli omien tarpeiden eikä aktiiviseen aineiston pyytämiseen ole tällä hetkellä juurikaan mahdollisuuksia. Palaamme taas siihen tosiasiaan, että kokoelmamme on saatava huomattavasti nykyistä parempaan kuosiin ennen kuin voimme hyödyntää aineiston aktiivista kelluttamista tehokkaasti.
Ohjausryhmän kanssa päätimme yhteisistä koko kokoelmaamme koskevista oletusarvoista collectionHQ:ssa. Ajan myötä voidaan alkaa miettimään yksikkö- ja kokoelmakohtaisia arvoja, mutta käytännön syistä aloitamme yhteisillä. Emme voineet kaikilta osin hyväksyä cHQ:n oletusarvoja, jotka olivat turhan tiukkoja nykyisen kokoelmamme kannalta. Seuraavassa pari esimerkkiä oletusarvoistamme:
"Kuollut nide" on nide, jota ei ole lainattu vuoteen. Tällaista nidettä ei ehkä kannata pitää hyllyssä tässä yksikössä, mutta lainadatan perusteella se saattaisi mahdollisesti kiertää muualla paremmin. Kuollutta nidettä ei siis suinkaan kannata automaattisesti poistaa, vaan kelluttaminen on aina ensisijainen vaihtoehto. Toki tilanne on toinen, jos nimekkeen niteistä suurin osa on kuolleita.
"Nuhjuista nidettä" on lainattu yli 60 kertaa ja sen kunto olisi syytä tarkastaa. Visuaalisen havainnoinnin perusteella niteelle voidaan antaa lisäaikaa kierrossa (esim. 10 lainakertaa lisää ennen kuin nide pomppaa uudelleen tarkastettavien listalle) tai tehdään poistopäätös, jolloin korvauskappaletta etsitään ensisijaisesti omasta kokoelmasta.
"Kuolleista kuolleimman" aineiston muodostavat niteet, jotka eivät ole olleet lainassa neljään vuoteen (käytännössä tämä tarkoittaa meillä reilua kahta vuotta kirjastojärjestelmän vaihdoksen takia - tätä aiempaa lainakiertodataa ei ole saatavilla). Tässä kohdin on syytä harkita tarkkaan, onko mielekästä pitää tällaisia niteitä hyllyssä. Puoltavia perusteita varmasti löytyy, eikä etenkään varastoaineiston arvoa voida mitata ensisijaisesti lainadatan perusteella. Joka tapauksessa kirjastomme kokoelmapoliittiset linjaukset varastointiohjeineen tulevat collectionHQ:n käyttöönoton myötä varmasti jälleen tarkastelun alle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)